Onko sinulla idea tuotteesta tai palvelusta, muttet tiedä, miten lähteä jalostamaan sitä?
Olipa edessä sitten tuotteen tai palvelun kehittäminen, itse kehitysprosessi noudattaa aina melko samanlaista kaavaa. Tämän tietää myös alan asiantuntija, parikymmentä vuotta ohjelmistoalalla toiminut Antti Karjalainen. Hän on ollut ison osan urastaan tuotteistamassa palveluita ja ohjelmistoja.
Suunnittelu ennen kaikkea
Prosessi etenee periaatteessa yksinkertaisesti. Alussa jollakulla on lyömätön idea, josta tehdään markkina-analyysi ja kustannusarvio. Onko idealle olemassa oikeasti kysyntää ja kuinka paljon sillä on kilpailijoita? Paljonko tuotteen kehittäminen maksaisi ja mistä rahoitus tulisi?
Tämän jälkeen alkaa yksityiskohtaisempi konseptointivaihe. Tässä vaiheessa hahmotellaan palvelu- tai tuotekonsepti, jota arvioimaan ja sparraamaan olisi hyvä hankkia potentiaalinen asiakas. Myös käytettävien teknologioiden valinta on hyvä tehdä jo konseptointivaiheessa.
Konseptin valmistuttua suunnitellaan varsinainen tuotteistus, jolloin joudutaan miettimään tarkka rahoitussuunnitelma, valitsemaan sopivat tekijät sekä projektoimaan itse kehittäminen. Seuraavaksi alkaa kehittäimisvaihe, jossa pilottiasiakkaiden arviot aikaansaannoksista ovat tärkeitä. Varsinaisen kehitysvaiheen jälkeen tuote on yleensä valmis lähtemään markkinoille. Tätä seuraa kuitenkin jatkuva tuotteen ylläpito ja pitäminen kilpailukykyisenä.
Yleiset kompastuskivet ja sudenkuopat
Karjalainen on huomannut, että tuotekehityksessä toistuu herkästi samat kompastuskivet.
"Ensinnäkin yritetään tehdä liian valmista tuotetta ennen kuin uskalletaan lähteä markkinoimaan tai myymään, varsinkin kun ollaan Suomessa. Kuvitellaan, että kaiken pitäisi olla valmiina ennen kuin uskalletaan myydä", Karjalainen toteaa.
Kolikon kääntöpuolena tuote päästetään joskus liian aikaisin irti telakaltaan.
"Saatetaan lähteä tekemään asiakasdiilejä vaikka ollaan todellisuudessa vielä konseptointivaiheessa – asiakas uskoo ostaneensa valmiin tuotteen lyhyellä toimitusajalla, vaikka todellisuudessa asiakkaasta tulee maksaja yrityksen tuotekehitykselle ja toimitus kestää huomattavasti pidempään kuin asiakas on olettanut. Mikäli asia ei ole asiakkaalle läpinäkyvää, on edessä usein hankaluuksia niin taloudellisesti kuin asiakastyytyväisyyden kannalta."
Kolmas yleinen sudenkuoppa liittyy tuotekehitysprosesseihin, erityisesti kun tuotekehitystä skaalaataan ylöspäin. Systemaattisen prosessin ja sitä tukevien tietojärjestelmien merkitystä usein aliarvioidaan, mistä seuraa usein laatuongelmia, epäselvyyksiä vastuissa, tehottomuutta ja turhautumista, kun asiat ymmärretään eri tavoin. Loppujen lopuksi kaikkien pitäisi tavoitella yhteistä päämäärää, yhteisesti sovituilla toimintatavoilla.
"Usein myös itse tuotteen vision määrittely on haastavaa ja erityisen vaikeaa on siitä kiinni pitäminen. Asiakkailta ja muilta sidosryhmiltä satelee jatkuvasti uusia vaatimuksia täydennettynä kovalla aikataulupaineella, jolloin helposti ajaudutaan siihen että tuotteen kehitystä ohjaa vision sijaan asiakaskohtaiset, usein perinteiseen liiketoimintamalliin perustuvat, vaatimukset. Vision konkretisointi kaikille tasoille tuntuu olevan haastavaa," Karjalainen sanoo.
Jokainen kokemus kasvattaa
Tuotekehitykseen kuuluu totta kai myös iloja. Karjalaisen mielestä paras vaihe on ideointi.
"Ylipäätään se uuden luominen. Kun päästään vauhtiin, niin ajatuksia vaikkapa tuotteen ominaisuuksista syntyy hetkessä. Ja kun löytää sellaisen porukan, joka puhaltaa yhteen hiileen, niin siinä unohtuu työpäivän pituus. Parhaimmillaan syntyykin saumattomasti yhteentoimivia tiimejä, jotka saavat aikaan uskomattomia tuloksia. Ja kaikista antoisinta on se, kun saa asiakkaan kanssa ideoida ratkaisuja todellisiin liiketoiminnan haasteisiin!"
Prosessin aikana oppii myös kuuntelemaan toisia ja kunnioittamaan heidän mielipiteitään.
"Olen ymmärtänyt, miten vähän sillä lopuksi on merkitystä, mitä menetelmää käytetään. Paljon tärkeämpää on se, että murretaan raja-aitoja, saadaan ihmiset ymmärtämään tuotteen visio ja juttelemaan sen pohjalta ja tekemään sitä projektia tiiminä."
Lopuksi Karjalainen antaa vielä omat vinkkinsä, joiden varaan tuotekehitystä on hyvä lähteä rakentamaan.
Kuusi neuvoa tuotekehitystä suunnittelevalle
Varmista että sinulla on hyvä porukka ja pidä huolta, että he pelaavat samaan maaliin.
Lähde touhuun startup-hengessä ja etene pienin askelin kartoittamalla markkinaa ja luomalla jonkinlainen prototyyppi sekä määrittelemällä MVP – pienin myytävissä oleva tuoteversio.
Ole valmis tekemään muutoksia koko ajan myös matkan varrella kaikilla tasoilla eli etene ketterästi. Ideasi saattaa kääntyä päälaelleen alkuperäisestä ja silti olla menestys.
Pidä tuotteeseesi ja tuotekehitykseen liittyvä ydinosaaminen omassa yrityksessäsi ja käytä kumppaneita järkevästi toiminnan tilapäiseen skaalaamiseen.
Huolehdi laatu kuntoon heti ensimmäisestä päivästä alkaen, sitä ei voida myöhemmin tuoda tuotteeseen ulkoa käsin.
Tarkastele asioita aina asiakkaasi näkökulmasta. Erityisesti palveluiden tuotteistamisessa usein kuvataan hienosti kuinka palvelu toimitetaan, mutta unohdetaan kuinka se asiakkaan kannalta näyttäytyy.
Antti Karjalainen toimii tuotekehityksen prosessien kehittämisen asiantuntijana Qvantel Oy:ssä.
