Sulje ikkuna

Viihdyitkö Skillwellin blogin parissa?

Uutiskirje

Tilaa uutiskirje niin saat uudet kirjoitukset suoraan sähköpostiisi!

Koodarin kasvupaikka - Dumppi ry

Renne ja Paavo ovat molemmat dumppareita eli tietojärjestelmätieteilijöitä, ja he kertovat muun muassa siitä, mikä sai heidät kiinnostumaan ohjelmistokehityksestä.

Takaisin blogiin
Renne Hirsimäki ja Paavo Väänänen ovat molemmat dumppareita eli tietojärjestelmätieteilijöitä

Monesti ohjelmistokehittäjän kasvupaikkoja on yhtä monta kuin kehittäjiäkin, ja jokainen on omalla tiellänsä kulkenut omanlaisiaan polkujaan kohti täysiveristä ohjelmistokehittäjää. Jyväskylästä löytyy kuitenkin jotain, missä kehittyy kokonaisvaltaisia koodareita; Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteen koulutusohjelmasta.

Renne Hirsimäki ja Paavo Väänänen ovat molemmat dumppareita eli tietojärjestelmätieteilijöitä, ja he kertovat muun muassa siitä, mikä sai heidät kiinnostumaan ohjelmistokehityksestä. Mitkä ovat olleet olennaisimpia tekijöitä, jotka ovat vieneet uraa kohti aina osaavampaa ohjelmistokehittäjää? Mitä he tekevät nyt, ja mikä heitä kiinnostaa?

Paavo työskentelee tällä hetkellä Finazilla kehittämässä talousjohdon työkalua full stack-devaajana modernien web-teknologioiden parissa. Renne taas toimii yrittäjänä ja kehittäjänä Sharewayssä, jonka pienessä teknologiatiimissä Rennen sanonjen mukaan ”pääsee ja joutuu tekemään vähän kaikenlaista”. Nuoressa startupissa kehittäjänä toimiessa pääsee tekemään ja toteuttamaan itseään monellakin tapaa.


Jyväskylän piilotettu timantti

Dumppari tarkoittaa Dumppi ry:n jäsentä, ja Dumppi ry koostuukin pääasiassa tietojärjestelmätieteilijöistä. Dumppi ry järjestää jäsenilleen monenlaista aktiviteettia juhlista yritystapahtumiin ja molemmat haastateltavista ovatkin olleet aktiivisia jäseniä järjestössä ja kokevat sen olleen myös olennainen osa valmistamassa heitä työelämään. Tietojärjestelmätieteen opintokokonaisuus on Jyväskylän yliopistossa kauppatieteiden maisteriin valmistava opintoala, jossa opiskelijoita valmistuu niin kaupallisemmalle kuin teknisemmällekin puolelle. Lyhykäisyydessään voitaisiinkin todeta, että tietojärjestelmätieteessä tutkitaan, miten liiketoimintaa voitaisiin kehittää hyödyntämällä digitalisaatiota ja teknologiaa.


Opinnot tukemassa ammattitaitoa

Full stack-ohjelmistokehittäjän tulee ymmärtää ohjelmistokehittämisen ja puhtaan koodin lisäksi myös suurempia kokonaisuuksia - liiketoimintaa kokonaisuutena, siihen liittyviä prosesseja ja sitä, miten tämä kaikki rakentuu toimivaksi kokonaisuudeksi. Opintojen kautta kaikki ohjelmistokehityksen ympärillä tapahtuva onkin tukenut ja rakentanut molempien ammattitaitoa ohjelmistokehittäjänä.

”Liiketoiminta ja prosessit tuli sieltä aika kivasti ja pelikenttä tutuksi että mitä siellä oikein tapahtuu. Auttoi myös hahmottamaan mahdollisuuksia, koska oli tietenkin jo tiedossa, että valmius on työskennellä teknologian parissa, mutta vasta maisterivaiheen kurssien ja syventävien kurssien kautta tullut diipimpää osaamista ja terävyyttä siihen mitä tekee, ja mitä haluaa tehdä.” Paavo aloittaa opintojen  tuomasta ammattitaidosta.

Renne jatkaa samoilla linjoilla kertoen opinnoistaan; ” Itse koodiosaaminen tullut muualta, mutta kaikki ohjelmistokehityksen ulkopuolella tapahtuva on tullut koulun puolelta. Ilman opintoja olisi taas ollut sen puolelta hukassa. Lisäksi verkostot ja opintojen kautta löydetyt alan rautaiset ammattilaiset edesauttavat oppimista. Ennen opintoja ei ymmärtänytkään, että IT on ihan oikeasti kaikkialla, eikä pelkästään teknologia- tai ohjelmistokehitysyrityksissä. Projekti- ja innovaatiokurssien kautta ymmärtänyt, minkälaisia ongelmia voisi IT:n avulla ratkaista. Sekin on siis tavallaan haastanut ajattelemaan ongelmaratkaisukeskeisesti ja luovasti.” Monipuolisuutensa vuoksi siis tietojärjestelmätiede oli helppo vaihtoehto senkin lisäksi, että IT-ala kiinnosti.


Ei missään nimessä koodariksi

… Mutta jotenkin se vei mukanaan. Molemmat kertovat olleensa yliopiston ohjelmointi 2 -kurssin jälkeen täysin varmoja siitä, että ainakaan ohjelmistokehittäjiä heistä ei tule. Onneksi kuitenkin kiinnostuksen kohteet löytyivät ohjelmistokehityksen parista myöhemmin, jostain aivan muualta kuin ohjelmoinnin kursseilta. Paavolla kiinnostus löytyikin internetin ihmeellisestä maailmasta: ”Ohjelmointi 2-kurssin jälkeen ajattelin, että tätä hommaa en ainakaan halua tehdä. Jossain internetin syövereissä tuli kuitenkin React vastaan, ja sieltähän löytyikin sitten paljon mielenkiintoisempaa materiaalia omiin mielenkiinnon kohteisiin suhteutettuna. Ongelmanratkaisukeskeisenä ihmisenä hiffasin yhtäkkiä, että ohjelmointi ja ongelmanratkaisu liittyvätkin aika kivasti toisiinsa.”

Rennellä taas tie ohjelmistokehitykseen löytyi muiden kiinnostuksen kohteiden kautta. ”Aluksi ajattelin, että onhan se hyödyllinen taito, mutta jotain muuta sitä olisi kiva tehdä työkseen. Big data ja BI olivat silloin isoja juttuja ja vaihdossa ollessani niitä opiskellessani XML-kurssilla pitikin yhtäkkiä alkaa koodaamaan, jolloin kurssikaveri ohjelmistokehitystaustalla kiihdytti intoa palata ohjelmoinnin pariin. Yhtäkkiä Jyväskylässä tulikin otettua tietotekniikan syventäviä kursseja, ja sitten heräsikin into alkaa harrastelemaan vapaa-ajalla.”

Paavo heittää esimerkkinä matalan kynnyksen oppimiselle web-teknologiat, joilla on helppo päästä alkuun ja ohjelmoimaan, ja ennen kaikkea näkemään oman työnsä tulosta esimerkiksi harrasteprojektien kautta.
”Web-teknologioista on helppo ottaa koppia. Jos haluaa lähteä tekemään, ala ottamaan jotain frameworkia työn alle, siitä se sitten lähtee”
”Web-hommat on kyllä palkitsevia” Renne komppaa. ”Niihin pääsee nopeasti kiinni, tekemään ja työstämään ja näkemään kätensä jälkiä käytännössä”.


Järjestötoiminnasta linkki työelämään

Tietojärjestelmätieteen ja kyberturvallisuuden opiskelijoiden ainejärjestö Dumppi ry järjestääkin tapahtumia ja tilaisuuksia myös yritysten kanssa ja näiden tapahtumien tarkoituksena onkin toimia linkkinä työelämään tarjoamalla informaatiota dumppareiden työmahdollisuuksista – ja tietenkin niitä todellisia työpaikkoja.

Paavo ja Renne ovat molemmat olleet aktiivisia ainejärjestössään, ja siitä on tietenkin jäänyt käteen oppi jos toinenkin myös ammatillisessa mielessä.
” Ainejärjestöstä oli helppo muodostaa mentorointisuhteita vanhemmilta opiskelijoilhin ja alumneihin, jotka ovat auttaneet ymmärtämään alan ihmeitä. Onhan se selkeästi auttanut ymmärtämään sitä töihin siirtymisen vaihetta, että miten todellisuudessa ala toimii. Kannattaa lähteä mukaan asiatapahtumiin, jos yhtään kiinnostaa!” Paavo toteaa ainejärjestön toiminnassa muodostuneista kontakteista ja dumpparin työelämän hahmottumisesta.

Renne nyökyttelee ja jatkaa kertomalla ainejärjestön kulttuurista paikan päällä. ”Ainejärjestön toiminnasta löytyi helposti samanhenkiset ihmiset ja sitä myöten myös verkostot, ja ennen kaikkea, ne oikeat ihmiset. Näiden ympäriltä löytyvien henkilöiden kanssa on kuitenkin samassa veneessä, ja Dumpin toimistolta löytyy varmasti aina ihmisiä, jotka ovat halukkaita auttamaan. Sieltä löytyi myös se niin sanottu ammatillinen kaveriporukka, joka on rohkaissut kokeilemaan kaikkea uutta!”

Ota yhteyttä

Kiitos! Olemme sinuun yhteydessä pian!
Tarkista pakolliset kentät (*) ja onko sähköposti kirjoitettu oikein.